VALTAUS
Paahtamon perustajat, nuoret luovat aktivistit valtasivat vanhan Kuopion työväentalon lauantaina 9.10.2004. Vaikka valtaus jäi lyhyeksi, pidettiin kaikesta huolimatta Paahtamo festival, jonka myötä syntyi rekisteröity yhdistys Paahtamo ry. Sen jälkeen Paahtamo on vallannut oman paikkansa Kuopion kulttuurikentältä, tavalla jonka useat mediatkin ovat noteeranneet. Tänne on koottu kolme liittyvää lehtijuttua työväentalon valtauksesta ja Paahtamon synnystä. Kuvituksen kuvat eivät ole peräisin alkuperäisistä artikkeleista, vaan ne on ottanut paahtamolainen Juhana Venäläinen.
Helsingin Sanomat 10.10.2004
KUOPIO. Nuorisoryhmä valtasi vanhan työväentalon Kuopiossa lauantaina. Useita tunteja kestänyt tapahtuma päättyi illalla rauhanomaisesti valtaajien, poliisin ja rakennusliikkeen edustajien neuvottelujen jälkeen.
Valtaus liittyi Paahtamo-festivaaliin, jonka yhtenä tavoitteena oli nostaa julkisuuteen korttelin suojelua.
Talo sijaitsee Minna Canthin kadulla.
Paahtamon aktivistit pohtivat työväentalon kohtaloa.
Savon Sanomat 10.10.2004
Taiteilijaryhmä valtasi vanhan työväentalon
KUOPIO
Asta Tenhunen
Taiteilijaryhmä siivosi rakennuksen ja vietti festivaalia ennen kuin poliisi rakentajan pyynnöstä tyhjennytti kiinteistön.
Parikymmentä nuorta ja nuorta aikuista valtasi vanhan työväentalon Kuopiossa Minna Canthin katu 20- 22:ssa Snellmaninpuiston vieressä.
Joukko 20- 30-vuotiaita pääosin kuopiolaisia taiteilijoita meni tyhjillään olevaan rakennukseen aamulla seitsemän jälkeen ja siivosi rakennuksen taidenäyttelytilakseen.
Paahtamo Festival -nimellä esiintynyt taiteilijajoukko halusi tempauksellaan ottaa rapistumaan päästetyn rakennuksen hyötykäyttöön.
- Rakennus on Kuopion kulttuurihistorian kannalta merkittävä paikka, jonka omistaja Kapiteeli Oy on päästänyt huonoon kuntoon ja tehnyt vain pakollisia, lähinnä kosmeettista remontointia, Minna Koponen kertoo.
- Talo on ollut kymmeniä vuosia ilman käyttöä, vaikka esimerkiksi kuopiolaiset kulttuurijärjestöt ovat tehneet aloitteen rakennuksen palauttamista kulttuuri- ja järjestötoiminnalle.
Koposen mukaan rakennukseen luvatta menneet olivat yksittäisiä henkilöitä, joita yhdisti halu arvokkaan rakennuksen kunnostamiseen ja hyödyntämiseen.
- Kyse oli myös siitä, että nuorilla vielä nimettömillä taiteilijoilla on vaikeuksia saada galleriatilaa itselleen, koska ensin pitäisi hankkia nimeä, mainetta, jota saa vain saamalla töitään näytteille.
Ennen paahtamolaisten siivousta työväentalossa oli melkoinen sotku.
Valtaajat siivosivat rakennuksen huvikseen
Paahtamo ehti käynnistyä iltapäivällä taidenäyttelyllä ja erilaisine poikkitaiteellisine kulttuuriesityksineen.
Todennäköisesti lähinaapureiden ilmoituksen tai sattumalta ohikulkeneen isännöitsijän havaintojen perusteella rakennusliike NCC Rakennus otti yhteyttä iltapäivällä Pohjois-Savon hätäkeskukseen ja pyysi tyhjentämään luvattomat vieraat korttelista.
Kuopion poliisi sai ilmoituksen talonvaltauksesta ja rakennuksen edustajan pyynnön kiinteistön tyhjentämisestä kello 15 jälkeen.
Paahtamolaiset jättivät työväentalon siistimmäksi kuin mitä se alunperin oli.
Poliisipartio kävi paikalla ja neuvotteli paikalla olleiden muutamien henkilöiden kanssa ja ilmoitti, että rakennus on tyhjennettävä kello 18 mennessä. Keskustelu sujui hyvin rauhallisesti.
Kun partio meni illalla uudestaan paikalle, tapahtuman järjestäjät, taiteilijat ja yleisö olivat poistuneet ja jatkoivat illalla festivaalia luvallisessa paikassa Kuopiossa.
Poliisin mukaan järjestäjät ja yleisö olivat vielä siistineet jälkensä niin, että kiinteistö oli paremmassa ja siistimmässä kunnossa kuin mitä se alunperin oli ollut.
Järjestäjät ilmoittavat, että halusivat rauhan eleenä lahjoittaa mittavat siivous- ja kunnostustyöt talon omistajalle ilmaiseksi.
Savon Sanomat/Kulttuuri 9.11.2004
Paahtamo vaatii tilaa taiteelle
Uuden yhdistyksen nuoret taiteentekijät haluavat kaataa kuppikunnat ja raivata työskentelytiloja Kuopion tyhjiin taloihin.
KUOPIO
Eeva Lankolainen
Paahtamo on upouusi, rekisteröintiään odottava kuopiolaisyhdistys. Sen tarkoituksena on toimia nuorten taiteilijoiden äänitorvena, vahvistaa yhteistyötä yli kuppikuntarajojen ja nostaa kulttuuria näkyvämmin julkiseen keskusteluun.
Vajaa kuukausi sitten Paahtamo räväytti ensi kerran: nuoret valtasivat ja siivosivat Kanttilan korttelin vanhan työväentalon ja pistivät festivaalin pystyyn. Juhlat saivat kuitenkin odottamattoman käänteen, kun poliisi saapui.
-Olimme olettaneet, että työväentalo kuului yhä valtion kiinteistölaitokselle Kapiteelille, ja että tila olisi ollut käytössämme koko viikonlopun ajan. Talo oli kuitenkin juuri siirtynyt kiinteistöyhtiö NCC:lle, jonka edustaja hälytti poliisit paikalle, musiikinopiskelija Juhana Venäläinen kertoo.
- Odotin tosi paljon medialta kysymystä: ”Miksi te menitte sinne, vaikka tiesitte että talon omistaa joku muu?” Harmi, ettei kukaan sitä kysynyt, Venäläinen sanailee.
Kysytään sitten nyt. Miksi te menitte sinne?
- Ensiksikin siksi, että talon pitäminen vuosikausia tyhjillään rapistumassa on maankäyttö- ja rakennuslain vastaista. Toisekseen siksi, että oletimme talon kuuluvan Kapiteelille eli valtiolle. Ja valtio olemme me.
Venäläinen tähdentää, että kaupunkikeskustojen pitäisi olla kaikkein avoimimpia ja demokraattisimpia tiloja. Siksikin on tärkeä periaatekysymys, säilytetäänkö vanha työväentalo yhteisenä kokoontumispaikkana vai muutetaanko se harvojen asunnoiksi.
Vaikka Paahtamo-festivaali jouduttiin siirtämään muualle, ei talonvaltauksesta Venäläisen mukaan jäänyt lainkaan huonoa makua.
- Pidimme festarit, saimme julkisuutta ja perustimme Paahtamon. Vielä ei olla mokattu missään, Venäläinen virnistää.
Ei enää harrastajia, ei vielä ammattilaisia
Paahtamon ydinryhmä koostuu eri taiteiden nuorista ammattilaisista tai sellaisiksi opiskelevista, ”toistaiseksi nimettömistä taiteilijoista”, kuten kuvataiteilija Emmi-Inkeri Rimpilä joukkiota nimittää.
Minna Koponen (oikealla) jäisi mielellään Kuopioon, mikäli keinot toimeentuloon löytyisivät.
- Tässä kaupungissa on tähän saakka ollut vain ammattitaiteilijoiden etujärjestöjä, jotka ovat lähes ammattijärjestöjä, ja harrastajien yhdistyksiä. Välimaastossa oleville, nille, jotka eivät ole enää harrastajia mutteivät vielä ammattilaisiakaan, ei ole ollut mitään, Juhana Venäläinen muistuttaa.
Työskentely- ja harjoittelutilojen ohella uransa alussa olevat taiteilijat tarvitsevat näkyvyyttä työlleen eli kohtuuhintaisia näyttely- ja esiintymistiloja.
- Jos ei ole nimeä, ei ole varaa saada töitä kalliisiin gallerioihin. Ja kun ei pääse esille, ei saa nimeä, Rimpilä havainnollistaa.
Yksittäisten taiteentekijöiden lailla kansalaisjärjestöt kärsivät edullisten tilojen puutteesta. Tällä hetkellä Paahtamo kokoontuu K-Klubilla. Baarissa kokoontumisessa on tosin varjopuolensa; alaikäiset eivät Paahtamon kokouksiin pääse.
- Mutta missään muualla emme voi istua ilmaiseksi, paahtamolainen taideopiskelija Minna Koponen sanoo.
Kanttilan korttelin - jolla sijaitsevan vanhan kahvipaahtimon mukaan yhdistys on nimetty - lisäksi Kuopiosta löytyy paahtamolaisten mukaan paljon muitakin vaalimisen arvoisia rakennusaarteita.
- Esimerkiksi Käsityökadun vanhojen puutalojen kortteli, Rimpilä sanoo.
- Ja tietenkin Kukkosen leipomo - jolla muuten ei ole suojeluakaan, muistuttaa musiikinopiskelija Tatu Janatuinen.
Harva voi jäädä Kuopioon
Kuinka paljon Paahtamon jäsenien kaltaisia, taidetta tekeviä nuoria ja nuoria aikuisia löytyy Kuopiosta?
- Ingman, muotoiluakatemia, konservatorio ja Sibis valmentavat kouluttavat taidealan ammattilaisia. Jos vielä taidelukiot lasketaan mukaan, lukumäärä on hyvinkin 1 000-2 000, paahtamolaiset laskeskelevat.
Mutta mitä sitten, kun nuoret ovat valmistuneet lukioistaan ja oppilaitoksistaan? Onko Kuopiossa elintilaa nuorille taiteentekijöille?
- Ei, sanoo Tatu Janatuinen suoraan.
- Täällä annetaan hyvää peruskoulutusta, mutta jonnekin muualle on jatkettava, joko töihin tai jatko-opintoihin. Esimerkiksi konservatorion ja ammattikorkeakoulun musiikinopiskelijoista ehkä kymmenen prosenttia jää Kuopioon, Janatuinen arvioi.
- Toisaalta moni taiteilija pystyy valitsemaan asuinpaikkakuntansa varsin vapaasti. Minä ainakin voisin kuvitella jääväni tänne, jos suinkin pystyn hankkimaan toimeentuloni, Minna Koponen tuumii.
Janatuinen muistuttaa, että Paahtamon tarkoituksena ei ole vaatia kaupunginisiltä suuria uhrauksia vaan suhteellisen pieniä ja vaatimattomia asioita.
- Emme pyydä taiteella elämisen mahdollisuutta, vaan ainoastaan taiteen tekemisen mahdollisuutta, Janatuinen tiivistää.